London -tyynyjä by me

Sain vihdoinkin oikein kunnon inspiraation ompelemiseen pitkästä aikaa! En muista koska olisin viimeksi rakkaan ompelukoneeni kanssa tapellut... Lauantaina siis väsäsin jumbo-tyynyjä tulevaan kämppääni ihan täysin kaikkia vierailijoita ajatellen, että olisi sitten jotain persustan pehmikettä. Niin ja kuitenkin siinä käy sitten niin, että ne tyynyt löytyy mun persustan alta eikä sitten niiden vierailevien tähtien...

On ne vain niin ihanan muhkuja! Kyllä noille kelpaa sen ahterinsa laskia.

En millään malttaisi odottaa vähää yli viikkoa muuttoon... Tekee jo niin valtavan kovaa mieli päästä asettelemaan huonekaluja oikeille paikoille (joo, olen jo miettinyt kaikkien huonekalujen paikat ja melkein kaikkien irto tavaroiden paikat valmiiksi...). Mutta sitten samalla on sellainen olo, että joko mä saan pian muutta!? Odotan sitä kovasti, mutta silti se tuntuu hirveän kaukaiselta ja jotenkin oudolta, että se oikeasti tapahtuu pian. Saatan kuulostaa teini hehkuttajalta, mutta ei voi mitään. Mutta on mulla kuitenkin tiedossa se ettei se omilla asuminen ole enää niin yksinkertaista mitä se kotona on. Tiedän, että eläminen omilla maksaa, kodin hoitaminen vie aikaa ja olet lähes yksin vastuussa kaikesta. Olen silti valmis tuohon kaikkeen saadakseni tehdä asiat omalla tavalla.

Niin ne tyynyt! Ei todellakaan ollut mikään vaikea tapaus tehdä, ostin vain sisätyynyt ja valitsin kivat kankaat ja ompelin kankaista tyynyille "pussit" ja ompelin sitten umpeen. Varoitan heti alkuun, että se "pussin" umpeen ompeleminen tyynyn ollessa sisällä ei ole mikkän herkku homma... Silloin jos koska saa vähän manata ja huutaa ompelukoneelle ja ommellettavalle työlle. Helpottaa kummasti hommaa!

P.S. Hommasin nyt sitten sen p*rkeleen imurin... Vähän se kirpaisi, mutta asiaa helpotti se, että imuri on punainen! Nyt jopa kehtaa katsoa sen imurin päälle!

1 -vuotis synttärit!

No huhhu! Vierähtipä ensimmäinen vuosi nopiaa! Blogini on tosiaan vuoden vanha yksilö. Kirjoittaminen on ollut erittäin hauskaa hommaa ja aion todellakin jatkaa tätä. :)

Tyyli on hieman ehtinyt muokkaantua taas vuoden aikana, hiusten väri sitäkin useammin ja jos jonkin moisia tapahtumia on ollut vuoden varrella.

 Aloitin blogin kirjoittamisen innoissani.

 Leikin kuvankäsittely ohjelmilla ja kaikille selvisi kuinka rakastan hattuja.

 Hiukseni musteni mustenemistaan, jota en tajunnut itse. Ne olivat "tummanruskeat".

 Tein itse vanhojen tanssi -pukuni ja tanssin tanssit...

 ...hyvän porukan kanssa tietysti!

 Hiukseni lyhenivät roimasti!

 Kiersin kirppareita ja tein mahtavia löytöjä.

 Käväisin Levillä syömässä leivoksia ( ja silloin tajusin etten pysty enää niitä syömään...)

 Tuunailin vanhoja vaatteitani.

 Kokeilin uutta kampaustyyliä.

 Leivoin kavereille pullaa.

 Ompelin lisää.

 Löysin täydellisen trenssin.

 Maalailin tupaa.

 Fiilistelin kesän ensimmäistä pehmistä.

 Hiukseni vaihtoivat väriä.

 Juhlin vappua naamiaisten muodossa.

 Käytiin koulusta porukalla keilaamassa.

 Jännitettiin Suomi voittoon jääkiekon MM-kisa katsomossa.

 Innostuin sisustamisesta.

 Fiilistelin kesää ja mahtavia uusia ihmisiä elämässäni.

 Hankin kauan haaveilemani tatuoinnin.

 Kävin Vaasassa uimassa.

 Tuunailin taas...

 Innostuimme kuvaamisesta ehkä vähän liikaakin... :P

 Laura käväisi täällä päin Suomea!

 Olin Provinssi rockissa ja käväisin vauhtiajoissa.

 Pariisi tuli nähtyä.

 Meistä tuli abeja ja ykköset saivat kärsiä.

 Tein paljon ruokaa.

 Taisteltiin abihupprien tekstistä.

 Italiassa käytiin syömässä herkkuja.

 Löysin unelmieni laukun.

 Päätin muuttaa omaan kämppään.

Hyppäsin baareissa ystävieni kanssa.

Ja nämähän eivät todellakaan noudata aivan täysin mitään ajallisesti järkevää järjestystä, mutta se tuskin haittaa. :) Mutta joka tapauksessa, tässä näin pintapuolisesti vuoden fiilistelyt, koska jos kaikki tänne laittaisin, lista olisi hurumykket pitkä! :D On ollut iloa ja surua, mutta elämä jatkuu ja niin jatkuu tämä blogikin!

Juhlapäivälliset

Kakkosluokkalaiset teki meille juhla-aterian perjantaina.

 Hienon kattauksen olivat laittaneet! Jotenkin kummasti tykkäsin tuosta mustavalko teemasta... :P

Kiitos heille oikein maittavasta ruuasta! Oli mukava olla passattavana, kun kerran itse joutui viimeksi järjestämään kyseiset päivälliset. :)

Farkkupäivä

Eipä ollut collari-päivä tänään.

Mutta hiustyyliä jatkettiin vähän paremalla menestyksellä. :)

Hyvää viikonlopun alkua kaikille! <3

Ristiäisissä

Uusi pikkuserkkuni sai tänään nimen ja totta kai meikäläinen oli kameransa kanssa paikalla paparizzeeraamassa ( olipas pitkä sana...). Ja asukin oli sitten juhlan mukainen.

Joo, toi "hieno" kampausidea vähän lässähti mun likaasten hiusten takia... Halusin ne silleen kivasti päältä ylös  tupeeraamaalla ja taakse sliipattuna, mut kuitenkin auki. Mutta kaippa tuokin menetteli. Ei jaksa aina pitää hiuksia kiinni, niinkuin mulle on tavaksi muodostunu. Sitten tulee se mutta. Talvella on vaan sitten se huono puoli, että hiukset menee niin saamarin sähköösiksi, ettei niitä kehtaa pitää auki! Tukkivat naamalle ja tarttuu poskiin ja silmille. Hermot....

Mutta tosiaan, päällä oli yksi luottomekoistani, joka on todellakin ansainnut paikkansa! Ei tarvi murehtia syömisiään, kun mekko peittää täyteen ahdetun mahan. :P Ja on se muutenkin ihanan laskeutuva ja liehuva. Ei tarvi olla tyköistuva näyttääkseen juhlavalta.

Koulussa asu oli vapaa eli mahdollisimman rento! (Taas...) Kunnon karvalakki-juntti meiningillä mentiin!

 Mua luuli tänään eräs opettaja pojaksi takaapäin katsoessaan... Oli kuulemma karvalakilla vaikutusta. Ja toinen opettaja sitten tuumasi, että mikä mulla on päässä... :D

Ja pientä dataamista vapaatunnilla. Ja sitähän ei voi käyttää mitenkään järkevästi!

Tällästä tänään mulle, mutta mitäs teille näin ennen viikonloppua?

Sisko ja sen sisko

Pakko oli saada siitä siskostakin nyt jo vihdoin todistusaineistoa. ;)

Kattokaa oikeesti tuota habaa! Kateeksi käy...

Rakas siskosein! Kaunis kun mikä!

 Ja tämmöstä sitten päällä. Mekon olen saanut siskolta viime kesänä hänen joltain kisareissu matkalta (jos se nyt näkyis kunnolla...), kiitos siitä! Aika tuommoinen musta. Saattaisi kaikkien pukeutumisohjelmien tädit ja sedät pistää mut väripesuun tämän nähtyään. Oikeasti, oletteko huomanneet, että aina kaikki, joille uudistetaan vaatekaapin sisältö, puetaan aina ylipirteisiin väreihin? Voin sanoa, että asia hiukan ärsyttää mua, koska ei mustaa sovi unohtaa! On sekin vaikea väri pukea kiinnostavasti! Ja musta on muutenkin vähän semmoinen elämäntapa väri. Sitä joko rakastetaan tai sitten sitä vältetään.

Reino-kissa.

Mutta Reino-kissan väri on ollut ihan täys sattuma! Ei sitä värjäämään ole ruvettu väärän värin takia! ;)

Vielä vaatetukseen palaten... Tuo juuri saapunut talvi on taas rajoittanut tätä pukeutumista. Mua ei ainakaan huvita pukea kylmällä kelillä mitään kiristävää tai mitään kylmää materiaalia päälle. Tänäänkin olen taapertanut collegehousuissa ja villatakissa koulussa, kun oli niin kylmä. Kylmän talvi pukeutumiseni voi siis kiteyttää, että mahdollisimman rentoa ja lämmintä vaan päälle niin sillä mennään. Ja kaikki ylisuuret huivit ja hupparien huput on aina plussaa! Olo on kuin haluaisi käpertyä vain jonnekin lämpöiseen ja olla siellä koko päivän... Ja lipittää kuumaa kahvia. Mmmm, se vasta oliski ihanaa. Mutta Aamulla herää taas siihen todellisuuteen, että sinne kouluun on mentävä,vaikka olis kuinka kylmä. Hemmetti vie.