Pelottavaa, kuinka joka kesän ja talven trendit iskostuvat tuonne pääkoppaan vaikka monesti meinaa, että en minä ainakaan tuohon haksahda! Harvemmin nimittäin tulee osteltua kovin vaaleita värejä, mutta näemmä niihinkin joskus sortuu. Mutta pastellit on sitten ehdoton nounou!
Jakkujahan mulla on ja rakastan niitä lähes yhtä paljon kuin ruutukauluspaitoja. Tässä oli jotenkin hauska materiaali, sellainen erittäin raskas ja laskeutuva, mutta silti kevyt päällä. Härö kangas niinkuin Maarit sen nimesi. :) Härö kangas tai ei, ihana kympin löytö!
Hehhe, olenko pikkuisen myöhässä tämän materiaalin ajankohdan kanssa? No eipä tuo haittaa, koska voihan tuota keväällä käyttää sitten pitkähihaisen päällä takkina. Eihän sen niin rajattua sen käytön tarvitse olla.
On muuten taas hiukan "teltta", numeroa liian suuren otin ja ei haittaa! Halusinkin, että se on sellainen muhku päällä ja silloin sinne voi hautautua. Sitten tuon kanssa shortsit ja hiukset suttuisesti kiinni taakse ja avot! Minä tykkään.
Korvikset ovatkin sitten yksi sellainen asia, jota olen huono ostamaan. Ehkä siksi, että minulla on vielä kauheat traumat nikkeliallergiastani... Nimittäin kun sain pienenä ensimmäiset reiät korviin ja korvikset, niin ne mätivät erittäin pahasti ja pieni ihminen pelästyy tietysti lujaa. En sitten moneen vuoteen ostanut muita kun aitoa hopeaa olevia korviksia, ettei vain taas käy huonosti. Taisi traumaan liittyä vielä nappikorviksien osto... Niitäkään en käyttänyt moneen vuoteen!
Joka tapauksessa, totesin sen olevan ihan turha pelko ja hankin sitten metalliset niitti korvikset. Niin, nappiset. Tykkään nappiksista, mutta valitettavasti vasta nyt uskallan taas niitä käyttää. Outoko? Ehkä vähän, mutta mahtavaa, että löysin metalliset, hiukan rock asenteellist korvikset, kun pelkäsin, että enää ei saa muita kuin niitä... yyyyhhh... pastellisia yltiötyttömäisiä pastelli korviksia. Ei vaan ole mun juttu. Asusteissa pitää vähän olla asennetta, sanon minä! :)
sunnuntai 4. maaliskuuta 2012
lauantai 3. maaliskuuta 2012
Shoppailuperjantai
Voi ihanaa oli taas päästä oikeen kunnolla shoppailemaan pitkästä aikaa! Siis oikein shoppailemaan, joka käsittää vaatteiden, asusteiden ja ynnä muiden ihanuuksien ihailu ja osto. Nyt ei onneksi tarvitse laskea mukaan kodin "tarpeellisten" tavaroiden hankkimista, se on jo onneksi siinä vaiheessa, että tarvitsee enää hioa kämpän sisustus loppuun.
Tuli muutenkin tarpeeseen tuo shoppailupäivä, kun on nyt sen kaksi viikkoa kuluttanut takalistoaan tuolilla vain lukien. Sai vähän tuulettua ja muita ajatuksia. Enkä kyllä enää voinut olla paikallani hetkeäkään! Sen verran menotutti jo ihmisten ilmoille.
Entä ne ostokset? Totta maar meikä nyt jotain osteli, kun en ole uskaltanut muutamaan kuukauteen ostaa oikeastaan ollenkaan yhtään vaatetta, korvista ym. itsensä kaunistamis hyödykettä. Nyt ei voinut olla ostamatta, koska hei: viimeiset alet! Ja en ole niistä mitään vielä ostanut! (oliko jossain vaiheessa kuitenkin se yksi paita...?) Alet ovat aina hyvä syy. Eikö vain? :)
| Kappas, seinä! Niin ja tälläsellä vaatetuksella mentiin. |
| Marsu. Syytä tähän kuvaan en osaa sanoa, mutta niin oli naurettava, että oikein itseänikin huvittaa! |
| Coffee Housen Caffe Mocha! Jotain niin taivaallisen hyvää! En ole varmaan vuoteen (Okei ylikin...) tilannut mitään muuta kyseisessä paikassa. Pelkään, että mikään muu ei ole niin hyvää... |
| Seuraneitini. Oli muuten iloisemmalla päällä kuin mitä kuva antaa ymmärtää. :) |
| Sitten vielä se ulkovaatetus. Laukku on Anniinan kirpparikasasta ostettu ja pelastettu. |
| Kaksin aina kaunihimpi! |
torstai 1. maaliskuuta 2012
Marni at H&M, tule luokseni...
Mä kiroan kaikki ne ihmiset jotka ovat sivuuttaneet Seinäjoen taas uudesta H&M yhteistyömallistosta. Niin sitä H&M Marni mallistoa ei siis tule Seinäjoen H&M:ään, josta olen hyvin katkera... Nyt joku tuumaa, että voithan sä ostaa ne netin kautta. Niin voisin, mutta haluan jotain käsinkosketeltavampaa! Jos saisin edes hypistellä niitä, kun kuvat eivät oikein hirveän hyvin enää riitä tähän haaveiluun... Mur, sanon minä.... Niin hyvältä mallisto näyttää!
Näiden perään olen nyt erityisesti kuolannut... <3
Näiden perään olen nyt erityisesti kuolannut... <3
Upea kesämekko
Ihanan vilpoisen näköiset shortsit
Tarviiko näistä kengistä sanoa mitään?
Ja tämä on oikeastaan mekko, vaikka luulin sitä takiksi! Siksi se pääsi suosikkilistalleni.
Sininen maiharitakki on juuri sopivaa vaihtelua kaikille maastonvihreille versioille. Toinen syy, miksi en erityisemmin itseni päällä tykkää maastonvihreästä, tulee yläaste ajoista, jolloin ehkä turhan paljon pidin kyseisestä väristä. Ja niistä ajoista ihan liian vähän aikaa!
Ja mikä parasta, melkein kaikki malliston kappaleet on valmistettu 100% silkistä! Eli ei oikeastaan hirveän suolaisilta nuo hinnat enää tunnu tuon faktan jälkeen.
Mulla on nyt vissiinkin vain kaksi vaihtoehtoa: 1. Tilaan jonkun näistä ihanista vaatekappaleista tai 2. teen extempore reissun 8.3. Tampereelle, koska se on yksi niistä harvoista kaupungeista, jonne mallisto saapuu. Siinäpä sarkaa mietittäväksi...
Mutta kiitän niitä samoja ihmisiä, jotka syrjivät Seinäjokea, päätöksestä tuoda mallisto muuallekin Suomea kuin Helsinkiin! Muutenkin olen iloinen siitä, että erikoismallistoja saa jo muualtakin Suomea kuin sieltä pääkaupunkiseudulta. Ei sillä, että Helsinki olisi huono paikka, mutta ei sinne nyt aina jaksa lähteä! (ihan kuin olisin aina lähtenyt...) Mutta ettei erikoismallistot ole kuitenkaan vain helsinkiläisten etuoikeus. On meitä faneja täällä muuallakin. :)
tiistai 28. helmikuuta 2012
My life on this time
Jep, nämä niin "kivat" ja kuivat kirjat ovat olleet kavereinani jo sen puolitoista viikkoa... Ja vielä toiset sellaiset ovat edessä... Tuskaa!
Valitettavasti näiden ihanien takia en ole saanut aikaiseksi yhtään asukuvia, vaikka oikeastaan ei ole ollut mitään kuvattavaa. Meininki on ollut vähän sellainen, että aamulla vain vaihto yökkäreistä collegeihin ja T-paitaan ja persusta kiinni tuoliin. Eli ei mitään erityisen hekumallista ole ollut.
Tänään meinasi pää räjähtää kuuden tunnin lähes putkeen vietetystä lukemisajasta... Onneksi tämä rupeama on vain kerran elämässä. Toivottavasti!
Ja niin nätisti pihalla satoi lunta aamulla, että oli pakko ikuistaa edes muutama lumisadekuva tällekkin talvea, kun sitä lunta on vasta nyt päättänyt tulla. Oli ainakin syy edes hetkeksi keskeyttää lukeminen. Jes!
Lähettäiskö joku mulle pikkuisen lisävirtaa tähän lukemiseen? Olisi kovasti tarvetta... Any one?
Valitettavasti näiden ihanien takia en ole saanut aikaiseksi yhtään asukuvia, vaikka oikeastaan ei ole ollut mitään kuvattavaa. Meininki on ollut vähän sellainen, että aamulla vain vaihto yökkäreistä collegeihin ja T-paitaan ja persusta kiinni tuoliin. Eli ei mitään erityisen hekumallista ole ollut.
Tänään meinasi pää räjähtää kuuden tunnin lähes putkeen vietetystä lukemisajasta... Onneksi tämä rupeama on vain kerran elämässä. Toivottavasti!
Ja niin nätisti pihalla satoi lunta aamulla, että oli pakko ikuistaa edes muutama lumisadekuva tällekkin talvea, kun sitä lunta on vasta nyt päättänyt tulla. Oli ainakin syy edes hetkeksi keskeyttää lukeminen. Jes!
Lähettäiskö joku mulle pikkuisen lisävirtaa tähän lukemiseen? Olisi kovasti tarvetta... Any one?
maanantai 27. helmikuuta 2012
Kaakao-kahvi
Se oli erään aamun variaatio, jolloin herääminen oli tuntunut oikeastaan aika mukavalta huolimatta pöydällä odottelevista kirjoista... Halusin kuitenkin keksiä aamun kunniaksi jotain uutta juttua kahviini, jota en ollut ennemmin kokeillut. Niinpä laitoin kaakaota kahvin sekaan! (Hei, joo, tosi uusi keksintö...)
Ja ei mitään oboy -kaakaota, vaan ihan ehtaa tavaraa! Vaikka Oboyssa ei ole muuten mitään vikaa...
Hyvää oli! Ja mukavasti jatkui mukava aamu. Kokeilkaa ihmeessä kaikki kahvin ystävät, jotka haluavat kokea uusia makuja. ;)
Ja ei mitään oboy -kaakaota, vaan ihan ehtaa tavaraa! Vaikka Oboyssa ei ole muuten mitään vikaa...
Hyvää oli! Ja mukavasti jatkui mukava aamu. Kokeilkaa ihmeessä kaikki kahvin ystävät, jotka haluavat kokea uusia makuja. ;)
lauantai 25. helmikuuta 2012
Elokuvissa
Olen nyt päättänyt elvyttää jälleen meikän elokuvaharrastuksen, koska se on ollut jäähyllä nyt ihan riittävän kauan aikaa. En näe mitään muuta syytä kuin kiireen ja "kiireen" siihen kun en ole ollut istumassa kiltisti elokuvateatterin salissa tapittamassa elokuvia, vaikka paapalla on elokuvateatteri, jossa saisin käydä niitä katsomassa.
Eilen katkaisin tämän elokuvien katsomattomuuskauden ja kävin katsomassa Kulman pojat -elokuvan, joka oli ensi-illassa.
Elokuvassa oli sellainen aika perus rakkaustarina, mutta se oli kuitenkin jotenkin lutunen. Romanttiseksi komediaksi sen voisi siis luokitella ja huumori oli pääasiassa perussuomalaismiehen vittuilu huumoria. Joistakin voi tuntua perus"paska" elokuvalta, mutta itse tykkäsin katsoa. Plussaa erityisesti uusista näyttelijöistä ja miespäänäyttelijästä, joka ei ollut mikään uljas atleetti, jonka perässä kaikki likat juoksevat. Hän oli ihan sellainen perussuomalais mies, mikä toi aitoutta elokuvaan. Ja vaikka huumori olikin aika paljon alapää huumoriin kohdistuva, niin kyllä mun ääni ainakin salissa raikasi!
Mua on oikeasti vaivannut se etten ole katsonut paljon ollenkaan mitään uusia elokuvia... En ole nähnyt edes sitä kuuluisaa Avatarta! Joten jos tämä nyt lähtisi uudelleen vauhtiin tässä lukulomalla. :)
Eilen katkaisin tämän elokuvien katsomattomuuskauden ja kävin katsomassa Kulman pojat -elokuvan, joka oli ensi-illassa.
Elokuvassa oli sellainen aika perus rakkaustarina, mutta se oli kuitenkin jotenkin lutunen. Romanttiseksi komediaksi sen voisi siis luokitella ja huumori oli pääasiassa perussuomalaismiehen vittuilu huumoria. Joistakin voi tuntua perus"paska" elokuvalta, mutta itse tykkäsin katsoa. Plussaa erityisesti uusista näyttelijöistä ja miespäänäyttelijästä, joka ei ollut mikään uljas atleetti, jonka perässä kaikki likat juoksevat. Hän oli ihan sellainen perussuomalais mies, mikä toi aitoutta elokuvaan. Ja vaikka huumori olikin aika paljon alapää huumoriin kohdistuva, niin kyllä mun ääni ainakin salissa raikasi!
Mua on oikeasti vaivannut se etten ole katsonut paljon ollenkaan mitään uusia elokuvia... En ole nähnyt edes sitä kuuluisaa Avatarta! Joten jos tämä nyt lähtisi uudelleen vauhtiin tässä lukulomalla. :)
perjantai 24. helmikuuta 2012
Silotukan päivätuuhennus
Mulla on juuri sellaiset ihanan siloiset ja päätä nuolevat hiukset. Ah, niin paljon niitä rakastan, että joka aamu tupeeraan ja suihkutan kilon lakkaa hiuksiini ihan vain niiden takia. Mutta aina ei vaan jaksa suorittaa samaa operaatiota joka aamu, hulluksihan siinä tulee! Joten hankin jonkin aikaa sitten hiusten muotoilunesteen, joka sallii lusmuaamun hiusten suhteen. Jes!
Elikkä meikä vain eilen illalla suihkutteli pyyhekuiviin hiuksiin (saa muuten olla lähes kuivat hiukset) XZ:n suihkutettavaa muotoilunestettä ja pisti hiukset niin suttuiselle nutturalle pään päälle kuin vain sainkin. Sitten vain nukuttiin nuttura päässä.
Vinkkinä sanon, että hiuksia ei tarvi tai kannata harjata ihan täysin selviksi suihkun jälkeen, koska kun hiukset ovat hiukan takussa, niistä tulee varmemmin tuuheat.
Aamulla näky oli tällainen ennen kuin otin nutturan pois. Ei mitään haittaa, vaikka nuttura vähän repsottaa miten sattuu, se pitääkin olla vähän sinne päin. Mutta kuitenkin niin, että se pysyy suurin piirtein kasassa yön yli. Sitten vain nuttura pois, kevyt harjaus harjalla tai sormin haroen.
Tadaa! Nyt on saatu silotukasta hamppupää! Ja sitten kans pysyy! Mulla on näet vielä sen silotukan lisäksi se ominaisuus, joka ei anna minkään sortin kiharoiden kestävän paria tuntia enempää, jos ne tekee aamulla. Ja harvoin silloinkaan, jos laittaa rullat illalla ja nukkuu ne pääs...
Mainittakoon kuitenkin vielä, että lakkaa on laitettu tähänkin kampaukseen, mutta ei niin paljoa kuin yleensä... Mutta ei mennyt paria minuuttia kauempaa hiusten laitossa. Sitten kerkesi sopivasti kuvailla. ;)
Elikkä meikä vain eilen illalla suihkutteli pyyhekuiviin hiuksiin (saa muuten olla lähes kuivat hiukset) XZ:n suihkutettavaa muotoilunestettä ja pisti hiukset niin suttuiselle nutturalle pään päälle kuin vain sainkin. Sitten vain nukuttiin nuttura päässä.
Vinkkinä sanon, että hiuksia ei tarvi tai kannata harjata ihan täysin selviksi suihkun jälkeen, koska kun hiukset ovat hiukan takussa, niistä tulee varmemmin tuuheat.
| Oli pakko meikata ennen kuvaa, ei pystynyt näyttämään aamumörkönaamaa... |
Tadaa! Nyt on saatu silotukasta hamppupää! Ja sitten kans pysyy! Mulla on näet vielä sen silotukan lisäksi se ominaisuus, joka ei anna minkään sortin kiharoiden kestävän paria tuntia enempää, jos ne tekee aamulla. Ja harvoin silloinkaan, jos laittaa rullat illalla ja nukkuu ne pääs...
Mainittakoon kuitenkin vielä, että lakkaa on laitettu tähänkin kampaukseen, mutta ei niin paljoa kuin yleensä... Mutta ei mennyt paria minuuttia kauempaa hiusten laitossa. Sitten kerkesi sopivasti kuvailla. ;)
torstai 23. helmikuuta 2012
Todisteita urheilutaustasta
Meinasin pudolta tuolilta naurusta, kun selailin vähän vanhoja kuvia. Tulipa siinä sitten vastaan todisteita meikäläisen urheiluajalta. Tai siis mun ja Maijan urheiluajalta. Taisi muuten olla niin, että ystävystyin Maijaan juurikin kuulantyönnön aloittamisen myötä. Voi aikoja, voi muistoja... Mutta onneksi tuo hyyppä ei ole minnekkään jäänyt!
Jep, tyylitajuisia, asiallisia ja niin urheilijannäköisiä kuin vain voi olla odotellessa lupaa mennä hakemaan palkintonsa! Voi kauhia, muuta en sano! :D
Jep, tyylitajuisia, asiallisia ja niin urheilijannäköisiä kuin vain voi olla odotellessa lupaa mennä hakemaan palkintonsa! Voi kauhia, muuta en sano! :D
keskiviikko 22. helmikuuta 2012
Nahkalaukun ja flanellipaidan viemää
Hiukan oli sellainen cowboy fiilis tämän päivän asu päällä, mutta onneksi sitä laannutti tuo niin ihanan pilvinen, tuulinen ja lumisateinen ilma! Voi minnekkä se ihana aurinko katosi? Se oli vielä eilen täällä...
No, ei anneta sen hirveästi häiritä ja keskitytään tarkemmin päällä oleviin rettuihin... Nyt siis hiukan kokonaiskuvaa tuosta viikko sitten ostamastani fidan flanellikauluspaidasta. Hihat oon saanu kääriä melkein kainaloihin, kun se kerran on sen xxl -kokoinen miesten paita. Mutta etuna on, että nyt se menee sopivasti kurttuun kun kokonaisuuden kuroo vyöllä kasaan. Naisten kauluspaidoilla ei välttämättä onnistu... Sitten vielä rakkauslaukku! Voi kuinka mä tuota laukkua rakastan... <3
Kiitosta rallaa vakikuvaajani tuuraajalle!
Tuntui muuten karulta mennä tänään kouluun käymäs... No ei kai, ei se sen kummallisemmalta tuntunut, mutta masensi vain kun en tajunnut oikein mitään matikan preliminäärikokeessa. Pelottaa nyt vain, että kuinka itse kirjoituksissa menee... o_O
No, ei anneta sen hirveästi häiritä ja keskitytään tarkemmin päällä oleviin rettuihin... Nyt siis hiukan kokonaiskuvaa tuosta viikko sitten ostamastani fidan flanellikauluspaidasta. Hihat oon saanu kääriä melkein kainaloihin, kun se kerran on sen xxl -kokoinen miesten paita. Mutta etuna on, että nyt se menee sopivasti kurttuun kun kokonaisuuden kuroo vyöllä kasaan. Naisten kauluspaidoilla ei välttämättä onnistu... Sitten vielä rakkauslaukku! Voi kuinka mä tuota laukkua rakastan... <3
| Se on hyvä puhua samalla kun sua kuvataan... No tuuli tarttuu mallimaisesti hiuksiin! |
Kiitosta rallaa vakikuvaajani tuuraajalle!
Tuntui muuten karulta mennä tänään kouluun käymäs... No ei kai, ei se sen kummallisemmalta tuntunut, mutta masensi vain kun en tajunnut oikein mitään matikan preliminäärikokeessa. Pelottaa nyt vain, että kuinka itse kirjoituksissa menee... o_O
tiistai 21. helmikuuta 2012
Testissä Lumene
Anteeksi rakas. Kävin vieraissa. Toivottavasti annat sen minulle anteeksi. Se näytti vain niin houkuttelevalta ja kauniilta, mutta en silti koskaan hylkää sinua...
No ei kai, se Lumenen ripsari oli vaan tarjoukses, haittaakse? (No enhän mä siitä Jani-petteristä enää mihinkää pääse, varsinkaan, kun se putosi kisasta...)
Asiaan. Minä, Rimmelin uskollinen käyttäjä, ostin Lumenen ripsarin. No, miks? No, just sen takia, et se oli tarjouksessa 6,90. Ei auttanut, pakko oli, kun ne prkleen ripsarit maksaa niin tuhottomasti, mutta sitä ilman ei voi siltikään elää! Mutta vaikka se oli Lumenen, annan sille mahdollisuuden, koska
1. putilo on oikeasti kivan näköinen
2. Siinä ei ole parabeenejä
3.Harjas ei ollut sellainen kamala kuivuneen ripsarin aiheuttama epämääräinen klöntti. Kuullostaa oudolta määritelmältä, mutta oikeasti puolet ripsareista on sellaisia!
Mulla ei nyt ole mitään todistus aineistoa siitä mitä taikoja tuo oikeasti ripsissä tekee, mutta harja on toisaan hyvä ja riittävän suuri. Väri ainetta tulee juuri sopivasti ja ei varise! Ainakaan vielä ole varissut...
Tämä hehkutus voi toisaalta johtua siitä, että olen nyt muutaman viikon mennyt parilla kuivahtaneella ripsarilla. Hehhee, pitääkin ihmisen olla niin pihi joissakin asioissa... Eihän ne enää ripsis pysyny, mutta ei ne sitten meinannu poiskaan lähtiä... Että ehkä oli vain syytä ostaa uusi. :)
Joka tapauksessa, tällä hetkellä näyttää oiken hyvältä tämä kokeilu, ehkä se on vain parempi välillä katsoa onko se ruoho vihreämpää aidan toisella puolella. :)
No ei kai, se Lumenen ripsari oli vaan tarjoukses, haittaakse? (No enhän mä siitä Jani-petteristä enää mihinkää pääse, varsinkaan, kun se putosi kisasta...)
Asiaan. Minä, Rimmelin uskollinen käyttäjä, ostin Lumenen ripsarin. No, miks? No, just sen takia, et se oli tarjouksessa 6,90. Ei auttanut, pakko oli, kun ne prkleen ripsarit maksaa niin tuhottomasti, mutta sitä ilman ei voi siltikään elää! Mutta vaikka se oli Lumenen, annan sille mahdollisuuden, koska
1. putilo on oikeasti kivan näköinen
2. Siinä ei ole parabeenejä
3.Harjas ei ollut sellainen kamala kuivuneen ripsarin aiheuttama epämääräinen klöntti. Kuullostaa oudolta määritelmältä, mutta oikeasti puolet ripsareista on sellaisia!
Mulla ei nyt ole mitään todistus aineistoa siitä mitä taikoja tuo oikeasti ripsissä tekee, mutta harja on toisaan hyvä ja riittävän suuri. Väri ainetta tulee juuri sopivasti ja ei varise! Ainakaan vielä ole varissut...
Tämä hehkutus voi toisaalta johtua siitä, että olen nyt muutaman viikon mennyt parilla kuivahtaneella ripsarilla. Hehhee, pitääkin ihmisen olla niin pihi joissakin asioissa... Eihän ne enää ripsis pysyny, mutta ei ne sitten meinannu poiskaan lähtiä... Että ehkä oli vain syytä ostaa uusi. :)
Joka tapauksessa, tällä hetkellä näyttää oiken hyvältä tämä kokeilu, ehkä se on vain parempi välillä katsoa onko se ruoho vihreämpää aidan toisella puolella. :)
sunnuntai 19. helmikuuta 2012
Luova kokki
Tämähän ei sitten tarkoita sitä, että olisin soveltanut jääkaapin antimista jotain syötäväksi kelpaavaa. Ihan tein ohjeen mukaan linssikookoscurrypaitosta (kauheen pitkä nimi...) ja hyvää tulikin. Meinas kuitenkin jäädä tekemättä koko eväs puutteellisen keittiöväline varaston takia...
Siihen ohjeeseen kuului tölkki kookosmaitoa ja purkki oli jääkaapissa. Mutta mulla ei ollutkaan sitten sitä tölkin avaajaa... Mutta siitä huolimatta apinan raivolla (ja nälkäsilmäisenä) halusin purkin auki ja niin mä sainkin!
Tähän voisi kiteyttää sanonnan hätä keinot keksii... Tuo purkin kansi on juuri niin hakatun näköinen kuin voi olla! Onneksi Tätini, setäni ja serkut tulivat käymään perjantaina (en oikeasti sano heitä tädiksi ja sedäksi, mutta selventääkseni laiton nyt näin... Täti ja setä kuullostaa niin vanhalta. :D) ja toivat pienenä tupari lahjana vasaran, jossa on sisällä tasapäinen ja tähtipäinen ruuvimeisseli. Meisseleitä käytin hiukan talttoina vasaroidessani kanteen reikiä ja feikki-leathermanilla väänsin kannen väkisin auki. Prkle, jos mulla on nälkä niin kyllä mä sitä ruokaa kans saan!
Voisin mä toki sen ohjeen laittaa tänne nyt samalla:
Linssikookoscurrypaistos 4:lle
Aika simppeli ohje. Kattilan kannattaa olla sitten suuri! Mun piti nimittäin vaihtaa kesken kuullottamisen wokkipannuun, koska kattilani oli liian pieni.
Kun lisäät nesteet paistokseen, se voi vaikuttaa hiukan vetiseltä, mutta niin sen aluksi kuuluu. Se ylimääräinen vesi kyllä haihtuu siinä puolessa tunnissa.
Ja tältä loppu tulos sitten näytti! Hyvää oli, vaikka itse sanonkin. Saan luultavasti syödä tuota muutaman päivän, sen verran iso annos tuli tehtyä!
Ja ihan vinkkinä, jos sattuu olemaan pupujen kaveri, eikä pidä mistään mikä on kasvanut maan alla, niin voi noita kasviksia korvata vaikkapa katkaravuilla, jauhelihalla tai tonnikalalla. Uskon, että ne passaavat ihan yhtä hyvin kuin pupujen eväätkin. :)
Siihen ohjeeseen kuului tölkki kookosmaitoa ja purkki oli jääkaapissa. Mutta mulla ei ollutkaan sitten sitä tölkin avaajaa... Mutta siitä huolimatta apinan raivolla (ja nälkäsilmäisenä) halusin purkin auki ja niin mä sainkin!
Tähän voisi kiteyttää sanonnan hätä keinot keksii... Tuo purkin kansi on juuri niin hakatun näköinen kuin voi olla! Onneksi Tätini, setäni ja serkut tulivat käymään perjantaina (en oikeasti sano heitä tädiksi ja sedäksi, mutta selventääkseni laiton nyt näin... Täti ja setä kuullostaa niin vanhalta. :D) ja toivat pienenä tupari lahjana vasaran, jossa on sisällä tasapäinen ja tähtipäinen ruuvimeisseli. Meisseleitä käytin hiukan talttoina vasaroidessani kanteen reikiä ja feikki-leathermanilla väänsin kannen väkisin auki. Prkle, jos mulla on nälkä niin kyllä mä sitä ruokaa kans saan!
Voisin mä toki sen ohjeen laittaa tänne nyt samalla:
Linssikookoscurrypaistos 4:lle
- 2dl linssejä (itse käytin punaisia)
- 2rkl öljyä
- 1 iso sipuli
- 2 valkosipulinkynttä
- n. 2tl curry jauhetta
- n. 1tl mustapippuria ( en oikein määriä osaa sanoa, kun summissa yleensä laitan mausteet)
- 3 porkkanaa
- 2 tomaattia
- 1 tlk kookosmaitoa
- 1 dl vettä
Aika simppeli ohje. Kattilan kannattaa olla sitten suuri! Mun piti nimittäin vaihtaa kesken kuullottamisen wokkipannuun, koska kattilani oli liian pieni.
Kun lisäät nesteet paistokseen, se voi vaikuttaa hiukan vetiseltä, mutta niin sen aluksi kuuluu. Se ylimääräinen vesi kyllä haihtuu siinä puolessa tunnissa.
Ja tältä loppu tulos sitten näytti! Hyvää oli, vaikka itse sanonkin. Saan luultavasti syödä tuota muutaman päivän, sen verran iso annos tuli tehtyä!
Ja ihan vinkkinä, jos sattuu olemaan pupujen kaveri, eikä pidä mistään mikä on kasvanut maan alla, niin voi noita kasviksia korvata vaikkapa katkaravuilla, jauhelihalla tai tonnikalalla. Uskon, että ne passaavat ihan yhtä hyvin kuin pupujen eväätkin. :)
lauantai 18. helmikuuta 2012
Jälkimaininkeja
Sori, en laittanut eilen mitään perjantain illan tapahtumista, mutta arvasin sen menevän näin. Olo oli kyllä juuri sen mukainen mitä oli iltakin! Makasin sitten pää kipiänä ja jalat aivan turtana kivat karvatossut jalassa ja liian lyhyt viltti päällä sohvalla ja vahtasin kaikki Liviltä tulevat kokkaus -ohjelmat (olen muuten koukussa kaikkiin Arvostele mun illallinen -ohjelmiin...). Että sellainen perjantai.
Niin, mites se torstai? Rekkakierroksen jälkeen kävääsin kämpillä, ennen kuin lähdettiin porukalla Seinäjoelle syömään. Meistä ei siis lähtenyt risteilylle kuin viisi poikaa, mikä on hiukan säälittävä myöntää... Mutta ei sille mitään voi, meillä meni ilta meidän tavalla.
Mentiin FC Casa Grandeen syömään, joka on italialainen pizzeria-ravintola. Siellä oli menussa pääasiassa pasta ja pitsa-annoksia, mutta kyllä muutama salaattiannoskin löytyi. Itse söin Casa Granden special pizzan, jonka sai gluteenittomalla pohjalla! Iso plussa siitä!
Pizzassani oli täytteenä punasipulia, poronkäristystä, käristettyä naudanlihaa ja aurajuusto. Aluksi meinasin ottaa jonkun vege pizzan, mutta sitte huomasin tämän lihaunelman, niin oli pakko vaihtaa. Enkä kadu! Oli ihan tajuttoman hyvää!
Sinin annos näytti tältä. En muista sen nimeä, oli sen verran paljon italian kieltä siinä, ettei muistu mieleen. Mutta se oli hauskan näköinen annos, kun siinä oli nuo kokonaiset ravut. Siihen sai sitten juuri noiden rapujen syötiin tarkoitetut työvälineet.
Matka kävi sitten illalla valmistautumisen, alkujuomien ja paskanjauhamisen jälkeen Seinäjoen Ilonaan, jossa tuli riekuttua sitten yömyöhälle. Kiitos alkuillasta kuuluu mahtaville matkaseuralaisilleni, jotka viihdyttivät mua ja itseään ja minä heitä myös parhaani mukaan.
Kaunista, eikö vain? Taisivat likat lainata meikäläisen huulipunaa... :)
Niin, mites se torstai? Rekkakierroksen jälkeen kävääsin kämpillä, ennen kuin lähdettiin porukalla Seinäjoelle syömään. Meistä ei siis lähtenyt risteilylle kuin viisi poikaa, mikä on hiukan säälittävä myöntää... Mutta ei sille mitään voi, meillä meni ilta meidän tavalla.
Mentiin FC Casa Grandeen syömään, joka on italialainen pizzeria-ravintola. Siellä oli menussa pääasiassa pasta ja pitsa-annoksia, mutta kyllä muutama salaattiannoskin löytyi. Itse söin Casa Granden special pizzan, jonka sai gluteenittomalla pohjalla! Iso plussa siitä!
Pizzassani oli täytteenä punasipulia, poronkäristystä, käristettyä naudanlihaa ja aurajuusto. Aluksi meinasin ottaa jonkun vege pizzan, mutta sitte huomasin tämän lihaunelman, niin oli pakko vaihtaa. Enkä kadu! Oli ihan tajuttoman hyvää!
Sinin annos näytti tältä. En muista sen nimeä, oli sen verran paljon italian kieltä siinä, ettei muistu mieleen. Mutta se oli hauskan näköinen annos, kun siinä oli nuo kokonaiset ravut. Siihen sai sitten juuri noiden rapujen syötiin tarkoitetut työvälineet.
Matka kävi sitten illalla valmistautumisen, alkujuomien ja paskanjauhamisen jälkeen Seinäjoen Ilonaan, jossa tuli riekuttua sitten yömyöhälle. Kiitos alkuillasta kuuluu mahtaville matkaseuralaisilleni, jotka viihdyttivät mua ja itseään ja minä heitä myös parhaani mukaan.
Kaunista, eikö vain? Taisivat likat lainata meikäläisen huulipunaa... :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)